Minulle liberaalius ei ole puolikas poliittinen identiteetti. Haluan sekä markkinataloutta ja vastuullista julkista taloutta että ihmisoikeuksia, oikeusvaltiota ja avointa yhteiskuntaa.
Politiikkaa kuvataan usein nelikentällä: vasemmisto–oikeisto yhdellä akselilla ja liberaali–autoritaarinen toisella. Olen pitkään sijoittanut itseni oikeistoliberaaliin neljännekseen.
Siellä talouden vapaus ei tarkoita sitä, että pitäisi hyväksyä nationalismia, vähemmistöihin kohdistuvaa politiikkaa tai vallan keskittämistä. Eikä arvoliberaalius tarkoita sitä, että jokainen ongelma pitäisi ratkaista suuremmalla julkisella sektorilla, korkeammilla veroilla tai uudella sääntelyllä.
Miksi oma puolue tarvitaan?
Jos oikeistoliberaaleilla äänestäjillä ei ole uskottavaa poliittista kotia, suuret puolueet voivat sivuuttaa heidät melko turvallisesti. Poliittiset puolueet reagoivat siihen, missä äänet liikkuvat.
Siksi Liberaalipuolueen tehtävä ei mielestäni ole vain saada yksittäisiä liberaaleja päätöksiä läpi. Sen pitää rakentaa suomalaiselle puoluekentälle selvästi näkyvä arvo- ja talousliberaali suunta.
Miltä se näyttää käytännössä?
- Julkiset menot asetetaan oikeasti tärkeysjärjestykseen.
- Markkinoiden, kilpailun ja yrittämisen annetaan ratkaista asioita, joissa ne toimivat julkista ohjausta paremmin.
- Yksilönvapauksia, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia puolustetaan myös silloin, kun se ei ole poliittisesti helppoa.
- Suomi nähdään osana Eurooppaa ja maailmaa, ei niitä vastaan suojattavana linnakkeena.
Minulle Liberaalipuolue on yritys rakentaa juuri tällainen poliittinen vaihtoehto.