1. Sama sääntö kaikille
Perustulo ei riipu siitä, onko ihminen töissä, yrittäjä, opiskelija vai työtön.
Ajattelen perustuloa vapaaehtoisena rinnakkaismallina: ihminen voisi valita nykyjärjestelmän tai yksinkertaisemman perustulomallin, jonka pelisäännöt ovat ennakoitavat.
Koska sosiaaliturvauudistus ei tarvitse aloittaa pakottamalla koko Suomea samaan järjestelmään yhtenä yönä.
Rinnakkaismallissa uuden järjestelmän pitää pärjätä kilpailussa vanhaa vastaan. Jos se on ihmiselle parempi, hän voi valita sen. Jos ei, hän voi pysyä nykyjärjestelmässä.
Perustulo ei riipu siitä, onko ihminen töissä, yrittäjä, opiskelija vai työtön.
Lisätulo ei laukaise tukien äkillistä katoamista tai byrokratialoukkua.
Mallin pitää olla laskettavissa kustannusneutraaliksi myös silloin, kun ihmiset valitsevat itselleen edullisemman järjestelmän.
Uutta mallia voidaan kehittää rauhassa ilman, että kaikkien on pakko luottaa siihen heti.
Seuraava vaihe on laskea eri elämäntilanteissa olevien kotitalouksien käteen jäävät tulot nykyjärjestelmässä ja perustulomallissa. Laskurin pitää näyttää oletukset avoimesti.